Valoa kohti eli viikko 4 (23.29.1.)

Sain "uuden" kameran. Me ei olla ihan vielä sujut keskenämme joten valtava osa tämän viikon kuvista odottaa käsittelijäänsä. Lisäksi keksin koittaa kalibroida näytön. Ihan hyvä idea varmaan... paitsi että kaikki on näyttänyt sen jälkeen tosi oudolta. Ensin tuli kontrastia järjettömästi lisää ja kaikista kuvista pimeitä ja suttuisia. Sitten valkoisesta tuli vaaleanpunaista... Nyt olen palannut toistaiseksi siihen kalibroimattomaan tilaan, mutta ei tämäkään nyt oikein toimi. Hankalaa. Tällä viikolla on ollut kylmää. Kylmää ja kaunista. Jää alkaa tuntua oikeasti vakaalta ja valon lisääntymisen huomaa lähes päivittäin. Nyt ehtii jo viikollakin jäälle kameran kanssa jos on oikein sukkela. Lisäksi saimme Lotta bedlingtonin meille hoitoon viikonlopuksi. Aika ihana pentu! Sopivasti vauhtia tytössä ja sujahti laumaan kuin olisi aina ollut meillä.

Toisaalta ihana viikko kuvauksen kannalta. Kun on valoa ja kaunista ja uusi kamera. Toisaalta tietysti raivostuttava! Miksi en osaa kuvata paremmin kuuran peittämiä koivuja? Miksi se valo ei tallennu oikean värisenä kameraan ja jos tallentuu niin miksi se näyttää koneella oudolta? Kuvien käsittelyyn en uskalla tässä edes puuttua. Ettei pääsisi kovin montaa ärräpäätä. Sanonpahan vaan että olen ladannut koneelle kaksi uutta ohjelmaa joita kumpaakaan en osaa käyttää (eikä ole motivaatiota opetella kun en saa näyttöä kalibroitua!). Vapaaehtoisia kalibroijia? Vaikka kuvia vastaan? Olisi vaikka mitä hommaa ja projektia (mm. yksi kirjaprojekti!!) joissa se oikein näyttävä näyttö olis aika elinehto. Hmph.

Valokuvauksen to do  list:
* opetella kalibroimaan näyttö
* opetella käsittelemään kuvia
* ja krhm. opetella käyttämään uutta kameraa (Nikon D200)

Mutta siis kaikesta kiukustuksesta ja turhaumasta huolimatta jotain kivaa on tallentunut kennolle. Sen verran jopa että valinta on taas kovasti vaikeaa. Ei koirakuvia aion nyt vaan läiskäistä kaksi. Yhden kunnianosoituksena sille vanhalle kameralle (Nikon D60) ja toisen sitten tälle uudelle jonka kanssa sävel on vielä hiukan hukassa.

Auringon lasku tammikuussa venesatamassa on kaunis. Ja huurteen kuurama laiva samaten. Merelle mieleni mielii. Talvellakin. 

Ja uudella kameralla metsän lumisia kuusia. Vielä ei suju. Tosin eipä ehkä ollut ihan helpoin kohdekaan. Tykkään silti valon ja varjon rytmistä oksistossa. 

Koirakuvat sitten taas olivatkin hankalampia. Valinnan kannalta. Ottaako perinteistä luoksetulokuvaa mutta lainakoiralla?  Vai miten olisi kepin kanssa juoksemista ja korvien leijuttamista taustalla? Olisiko liitävä pentukoira ja taustan lumen, valon ja varjojen leikki se tämän viikon juttu? Ehkä kuitenkin meri? Moottorikelkan piirtämä rytmi hangessa, laskeva aurinko ja viikon luontoeläin Halla järsimässä keppiä? Sama eläin oudoissa puuhissaan meren jäällä? Se rakastaa lunta. 

Päädyin sitten tähän:

Halla ja Lotta remmissä. Tää ei ehkä ole viikon kaunein kuva. Mutta vaikein. Pentukoira ja tuplaremmi. Kuva on otettu autotiellä kun itse talutin koiria samalla. Pysähtyä ei voinut koska molemmat kääntyvät tietysti heti katsomaan että mikä nyt on. Että ne kävelivät nätisti vierekkäin. Molemmilla korvat takana kun on niin kivaa. 

Olisi muuten kiva saada kommentteja. Mitä tehdä toisin? Onko tässä koko hommassa mitään ideaa? Mitä te tykkäätte näistä ko kuvista? Olisitteko valinneet toisin?