sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Jäätä ja tulta eli viikko 3 (16.-22.1.)

Viikolla kolme pesin maton ja sain aikaiseksi violetin, sihisevän liemen (mietin tovin olenko noita). Mies puolestaan pesi äidin kutoman neulepuseron. Sitä taisimme itkeä kaikki vähän. Alpakanvillainen neule kutistui kokoon pienehkö koira ja olin ehtinyt käyttää sitä vain pari viikkoa. Niin paljon työtä, aikaa, vaivaa ja rahaa ihan hukkaan! Matto puolestaan on edelleen ulkona kuivumassa. Odottelemme mielenkiinnolla vieläkö siitä irtoaa violettia väriä myöhemmin. Lisäksi kävimme ekaa kertaa koirien kanssa meren jäällä. Näimme pitkästä aikaa korvakoiraa. Ja koska ulkona oli paljon lunta ja koirilla toppavaatteet uskalsimme pitää korvakoiraa ja Hallaa irti yhtä aikaa. Niillä on niin ihanaa yhdessä ja on ollut aivan kamala sääli kun niitä ei ole voinut pitää yhdessä irti Hallan viime keväisen onnettomuuden jälkeen (silloin korvakoira ja Halla törmäsivät toisiinsa, Halla lensi kaaressa ja sitä kuntoutettiin koko kesä). Samalla reissulla tosin juututtiin auton kanssa lumikinokseen ja tarvittiin 6 ulkopuolisen apua että päästiin takaisin ihmisten ilmoille. Lumihankiseikkailun jälkeen tuntui hyvältä värjötellä vanhempien takan edessä. Takkatulessa on jotain lähes hypnoottista.

Tämän viikon kuvavalinnat tuottivat suurta tuskaa! Ikuistin tietenkin violetin maton ja vaikka kutistunut villapusero oli suuri suru niin koiranneuleena se tallentui kameran kennolle aika kauniina. 
Puita nuoleva tuli, kiemurteleva savu ja mustan noen sekä liekkien kontrasti kiehtoi tietysti myös. Korvakoira ja Halla pariskunta liikutti livenäkin joten miksei siis kuvissa.

Lopulta päädyin näihin kahteen:

Liekkien pohja. Kuuma hiillos, savu ja lieskat olivat aika haastavia kuvattavia. Ja aikani syytin optiikkaa epätarkkuudesta kunnes tajusin että sehän tallensi kuumuuden väreilyn juuri sellaisena kuin se silmien edessäni seisoi... 

Koirakuvista poimin lopulta tämän. Siinä on jotenkin sopivan surumielinen ja kylmä tunnelma. Toisaalta olkoon se muistutuksena että asioilla on aina kaksi puolta. Nyt on koirilla huovutettu villaneule jota ei kyllä olisi muuten tullut tehtyä (vaatii vielä hienosäätöä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti